Pohjalaisten hyvinvointi suurennuslasin alla

Miten me pohjalaiset voimme? Miten hyvinvointiamme voisi lisätä? Näihin kysymyksiin antaa vastauksia käynnissä oleva laaja TERVAS-tutkimushanke, joka tuottaa tietoa eteläpohjalaisten elämäntavoista ja terveydestä. Tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia esitellään Food&Life-seminaarissa Pohjalaiset kuluttajat hyvinvoinnin markkinoilla 9. helmikuuta Seinäjoen Framilla. Vielä muutamia paikkoja jäljellä! Ilmoittaudu seminaariin

TERVAS-tutkimushanketta (Terveelliset valinnat: räätälöidyt syömisen ja liikkumisen mallit) toteuttavat yhteistyössä Vaasan yliopisto, Turun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukana ovat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä rahoittajina eteläpohjalaisia kuntia ja yrityksiä sekä Tekes/EAKR.

Kolmen vuoden tutkimusjakso on nyt päättynyt. Kertyneestä valtavasta aineistosta voi ammentaa monenlaista tietoa pohjalaisten elämäntavoista, niiden muuttumisesta ja hyvinvoinnin osa-alueista. Seminaarissa esitellään tuloksia mm. seuraavista osa-alueista:

Millaisia mielikuvia ihmisillä on ruuan terveellisyydestä? (Vaasan yliopisto)

Perinteinen käsitys ruuan maun ja terveellisyyden välisestä suhteesta lienee se, että onpas terveellisen makuista (eli ei ainakaan hyvää). Vaasan yliopiston tutkimus haastaa tämän. Kun ruuan terveellisyyttä tutkitaan tarkemmin, havaitaan sen sisältävän monenlaisia osa-alueita: ruuan voidaan kokea lisäävän paitsi fyysistä, niin myös emotionaalista hyvinvointia. Lisäksi ruuan kuluttajat voivat tavoitella terveyttä, jotta pysyisivät energisinä ja näyttävinä tai jotta voisivat päteä itsensä toteuttamisen tai lähimmäisistään huolehtimisen kautta. Ihmiset ovat erilaisia ja arvostavat siksi erilaisia terveyden osa-alueita myös ruuassa. Tulosten pohjalta esitellään viisi erilaista ihmistyyppiä, jotka eroavat toisistaan ruuan kuluttajina.

Miten ihmisen geeniperimä vaikuttaa siihen, miltä ruoka maistuu ja miten terveellisesti syömme? (Turun yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja MTT)

Miksi toiset nirsoilevat ja toiset syövät mitä vain eteen tuodaan? Johtuvatko erilaiset ruokamieltymykset lapsuudenperheen ruokatottumuksista ja kasvatuksesta tai muista ympäristötekijöistä? Turun yliopiston tutkimushankkeessa tutkittiin, miten ihmisen geeniperimä vaikuttaa siihen, miten ruokien erilaisia makuja maistetaan. Tarkastelun alla oli sekin, vaikuttaako geeniperimä maistamisen kautta terveellisyyteen, eli suosiiko tietyn geeniperimän omaava, tietyllä tavalla ruokia maistava ihminen esimerkiksi vähemmän kasviksia kuin toisenlaiset geenit saanut ihminen. Entä miten ihmisen elämäntapoihin ja hyvinvointiin vaikuttaa hyvin henkilökohtainen tieto esimerkiksi hänen geeniperimässään lymyävistä riskeistä? Motivoiko tällainen tieto elämäntapamuutokseen vai lisääkö tieto vain ahdistusta?

Mistä syttyy kipinä ihmisen elämäntapamuutoksiin? (SeAMK)

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimushankkeessa käytettiin motivoivan haastattelun menetelmää. Opiskelijat toimivat moniammatillisina tiimeinä, joissa restonomi-, terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja fysioterapian opiskelijat yhdistivät osaamisensa tutkittavan ihmisen hyväksi. Motivoivan haastattelun menetelmä eroaa perinteisestä terveysneuvonnasta ja -valistuksesta siten, että tiedonjakamisen sijaan pyritään tunnistamaan muutostarve ja ihmisen oma sisäinen motivaatio elämäntapamuutokseen. Valmiiden ratkaisujen sijaan avoimilla kysymyksillä ohjataan haastateltavaa asettamaan itse itselleen arvoihinsa ja voimavaroihinsa sopiva tavoite. Sekä opiskelijat että tutkimukseen osallistuneet pohjalaiset kokivat motivoivan haastattelumenetelmän myönteisenä.

Seminaari helmikuussa

Tervas-hankkeen tuloksia esitellään laajemmin Food&Life-seminaarissa Pohjalaiset kuluttajat hyvinvoinnin markkinoilla 9.2. klo 9:30–16:15 Seinäjoen Framissa. Seminaariin edellytetään ennakkoilmoittautumista osoitteessa www.elintarvikekehitys.fi, vielä ehtii ilmoittautua!