Mahla antaa marjaviinille tanniinin maun

Kun tuote oikein onnistuu, se ei jää markkinoiden tähdenlennoksi. Niin tapahtui Foodwestin kehittämälle Punaisen Tuvan Viinitilan Kohina-mahlapunaviinille, joka on noteerattu useilla alan palkinnoilla ja pitänyt paikkansa Alkon hyllyssä yli kymmenen vuotta.

Mahla herättää mielikuvan arvokkaasta ja ravinteikkaasta luonnon antimesta. Sitä se onkin – ja viinin aineksena vielä enemmän. Punaisen Tuvan Viinitilan yrittäjä Jorma Keijonen kertoo, että mahla antaa marjaviinille rypäleviinin tuntuman eli tanniinin maun, johon viinin ystävien makuaisti on tottunut.

Mies selittää ilmiötä luonnon viisaudella.

– Mahla on vettä, jonka puu imee maaperästä. Matkallaan puun solukoissa se kerää itseensä lisää makua ja kivennäisaineita. Eli mahlaa voi verrata tanniineihin, jotka kulkeutuvat rypälekasveihin samalla tavalla ravinnepitoisesta maakerroksesta, hän sanoo.

Mahla korvasi veden kokonaan

Idea veden korvaamisesta mahlalla syntyi Foodwestin koekeittiössä reilu kymmenen vuotta sitten, kun tuotekehityspäällikkö Virve Anttila etsi sopivia raaka-aineita Punaisen Tuvan Viinitilan marjaviinille.

– Mahlalla on paljon hyviä terveysvaikutuksia, jotka eivät katoa käymisprosessissa. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin maku, etenkin kun kyseessä on nautiskelutuote, kuten alkoholijuomat ovat. Mahla toi marjapohjaiseen viiniin pehmeyttä ja täyteläisen rypälemäistä suutuntumaa, hän sanoo.

Mahlapunaviinin marjamixiin valikoitui testausten jälkeen marjakolmikko perinteikäs mustaherukka, tasapainoinen mustikka ja terävä aronia – maut suoraan suomalaisesta puutarhasta ja metsästä. Mahlaa viinistä on puolet. Se kerätään Pohjanmaan rannikkoseudulta läheltä Mustasaarta ja pakastetaan, sillä mahlan säilyvyysaika ilman käsittelyä on suunnilleen sama kuin maidolla.

– Saatavuus on ollut hyvä. Juuri haimme Riitan Herkulta pakettiautolastillisen mahlaa uutta kehitteillä olevaa tuotettamme varten. Kerääjiä on useampi kymmenen ja ämpärin päältä löytyy aina kerääjän nimi. Jonkun verran ostamme mahlasäkkejä nykyään myös Mahla Forestilta Etelä-Savosta, Keijonen sanoo.

Tuoteperhe kasvaa hyvästä ideasta

Vuosien mittaan Punaisen Tuvan Viinitilan ja Foodwestin yhteistyö on sisältänyt monenlaista ajatusten-, raaka-aineiden ja jopa koneiden vaihtoa. Keijonen on istunut myös Foodwestin hallituksen varajäsenenä ja kiittää asiantuntijaorganisaatiota etenkin ideoista.

– Foodwest on meidän kaltaisillemme yrityksille ennen kaikkea innoittaja. Heillä on mahdollisuus pysyä kärryillä elintarvikekehityksen seuraavista käänteistä. He hakevat jatkuvasti uutta tietoa ja ideoita, jotka tulevat yhteistyön kautta suoraan meidän käyttöömme. Kun on saanut alkusysäyksen, yrityksen on helppo lähteä kehittämään tuotetta omalla tavallaan, hän sanoo.

Näin on tapahtunut myös mahlaviinin kanssa. Alkusysäys, ensimmäinen tuote ja idea koivunmahlan käytöstä syntyi Foodwestissä, jonka jälkeen Punaisen Tuvan Viinitila on itse kehittänyt tuotteelle sisarjuoman: valkoherukkaisen Kupliva-mahlakuohuviinin, joka viime vuonna päätyi myös Suomi 100 -juhlajuomien joukkoon.

Seuraava Punaisen Tuvan Viinitilan mahlajuoma ei ole vielä nähnyt päivänvaloa, mutta Keijonen kertoo, että markkinat sillä tulevat olemaan viennissä.

– Meillä on suunnitelmissa nyt kasvu ja se tulee tapahtumaan viennin kautta. Tuleva tuote ei sitä paitsi mahdu suomalaisen alkoholipolitiikan raameihin, hän toteaa.

Jaa

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.