Kuinka tehdään ruokahitti?

Kuinka tehdään ruokahitti?
Tuki BSTR

Foodwestin tutkimusjohtaja Suvi Luoma tietää, millaisin eväin suomalaisia menestysreseptejä tehdään. Televisiosarjan tuomaristossa vaikuttanut asiantuntija paljastaa kuuden kohdan ohjelman, miten syntyy ruokahitti ja millaisen kehityspolun kisaajat kävivät läpi kevään ja kesän aikana.

1. Vahva kuluttajaan uppoava konsepti ja tarina, jonka kulmakivet ovat selkeät ja ne on helppo viestiä kuluttajalle. Konseptikuvauksen kirjalliseen muotoiluun on hyvä käyttää aikaa, sillä tämä auttaa kirkastamaan idean painopisteet myös omalle tiimille. Punaisena lankana on pidettävä koko ajan sitä, miksi tuotteemme on olemassa ja miksi se on ylivoimaisen hyvä. Tärkeää on miettiä nämä asiat kuluttajan kannalta.

Konseptikuvausta kannattaa jäsennellä kolmessa osassa: 1. Oivallus (insight) kertoo, miksi kuluttaja tarvitsisi juuri tällaista tuotetta. Sen pitäisi saada kuluttaja ajattelemaan, uskomaan ja tuntemaan jo ennen kuin hän tietää itse tuotteesta mitään. 2. Tuotehyöty (benefit) on jotakin positiivista, mitä kuluttaja tuotteesta saa. Se voi olla käytännöllinen hyöty tai enemmän tunteisiin vetoava, mutta kirjoittaessa käytännön asioista on yleensä helpompi aloittaa. 3. Syy uskoa (reason to believe) keskittyy vahvasti itse tuotteeseen ja siihen liittyviin faktoihin. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, miten tuote kytkeytyy vaiheissa 1 ja 2 kuvattuihin asioihin.

2. Onnistunut tuotekehitys on menestyksen edellytys. Jo tuotekehityksen suunnittelussa on huomioitava sekä loppuasiakas, tuotannollistaminen että kauppa (tai muu jakelukanava). Myös lainsäädäntö on tärkeä osa tuotekehitystä, on syytä pitää koko ajan mielessä tämän mahdollisesti tuomat rajoitteet esimerkiksi raaka-ainevalinnoissa, sallituissa lisäaineissa tai tuoteväitteissä.

Osallistamalla kuluttajaa tavalla tai toisella tuotekehitysprosessiin, voidaan myös varmistua siitä, että kehitystyö etenee kuluttajalähtöisesti ja vastaa konseptissa määriteltyjä lupauksia.

3. Kuluttajaymmärryksen tulisi ohjata koko innovaatioprosessia. Hyvin usein pienikin tuotemuutos, kuten makeuden, suolaisuuden tai mausteisuuden tason säätäminen johtaa onnistuneempaan lopputulokseen. Tärkeää on myös ymmärtää kuluttajakokemus konseptista, tuotteen käytettävyydestä ja pakkauksesta. Mikä on se tilanne, jossa kuluttaja tuotetta käyttäisi? Millaisia toiveita ja vaatimuksia tähän käyttötilanteeseen kohdistuu, ja miten ne toteutuvat omassa tuotteessamme.

4. Tuotannollistamisvaiheessa rakennetaan polku raaka-aineista valmiiksi tuotteeksi. Käsin tehdyt tuotekehitysnäytteet onnistuvat harvoin sellaisenaan tuotannossa, mutta mahdollisimman lähelle toivottua lopputulosta pitäisi kuitenkin päästä.

Tuotannossa voidaan käyttää myös alihankkijoita, jolloin selvitetään mahdollisia yhteistyökumppaneita joko kotimaasta tai ulkomailta. Sopimusvalmistajan etsimisessä huomiota kiinnitetään paitsi teknologisiin mahdollisuuksiin ja pakkausratkaisuihin, myös tuotanto-olosuhteisiin ja niiden sopivuuteen omalle tuotteelle. Esimerkiksi kontaminaatiot on tärkeä selvittää.

Pakkausmahdollisuudet ovat myös yksi tärkeä tekijä sopimusvalmistajan valinnassa, sillä oikeanlainen pakkaus voi olla merkittävä lisäarvoa tuotteelle tuova asia. Oleellista on toki huolehtia myös tuotantokustannuksista, jotta tuotteen hinta saadaan kilpailukykyiseksi.

5. Markkinointi ja lanseerauksen suunnittelu tekevät tuotteen näkyväksi loppukäyttäjälle. Tässä vaiheessa palataan jälleen konseptiin ja niihin kulmakiviin, joiden ympärille koko tuoteidea on rakentunut. Millainen sanoma kuluttajalle halutaan tuotteesta välittää ja miten toteutetaan varsinainen lanseeraus? Viestinnässä kannattaa käyttää apuna ammattilaisia, mutta markkinointia ei voi kokonaisuudessaan ulkoistaa toisten hoidettavaksi – markkinointi yksi yrityksen toimintaa ohjaava moottori.

6. Kuluttaja ratkaisee lopullisen menestyksen. Suomalainen menestysresepti -kilpailu ja siitä tehty televisiosarja oli Luomalle uusi aluevaltaus tutkimusjohtajana. Häneen teki vaikutuksen hakijoiden todella kova taso, sillä semifinaalin ulkopuolelle jäi todella paljon potentiaalisia tuoteideoita. Mukaan valituilla finalisteilla oli jokaisella vahva konsepti ja vaikka tuotteet ovat keskenään hyvin erilaisia, niillä on myös kaupallista uutuusarvoa. Kilpailijoiden asenne ja kyky selviytyä haastavista aikatauluista tekivät vaikutuksen.

– Tämä oli tärkeä avaus elintarvikealalle, sillä kauppa oli mukana mahdollistamassa pienten yritysten kehittymistä. Ohjelma varmasti antaa paljon myös muille alan toimijoille, sillä siitä saadut vinkit ovat kenen tahansa hyödynnettävissä.

– Tämä kilpailu osoitti myös katsojille, että  menestyvän elintarvikkeen eteen on tehtävä valtavasti työtä. Eikä sekään välttämättä riitä, sillä lopullisen voittajan tuosta kuusikosta valitsevat kuluttajat ostokäyttäytymisellään, Luoma lisää.

 

 

Avatar

0 Comments

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*