Sirkkagranola

Sirkkagranola

Suomalaisen hyönteisruokayritys EntoCuben Sirkkagranola saapui kauppoihin etujoukossa.

EntoCube ja Foodwest ryhtyivät yhteistyöhön heti, kun Suomi syyskuussa muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Uusi tulkinta sallii Suomessa hyönteisten kasvattamisen ja myymisen elintarvikkeena – ensimmäisenä Pohjoismaissa ja kuudentena koko Euroopassa.

Sirkkagranola sisältää kokonaisina paahdettuja heinäsirkkoja, jotka tuovat granolaan pähkinäisen maun, proteiinilisän ja rapean suutuntuman. EntoCube Suomen ötökkäruokabisneksen edelläkävijänä oli tuotekehityksessä jo pitkällä ennen laintulkinnan muutosta.

– Yhdessä Foodwestin tuotekehittäjien kanssa viimeistelimme reseptiikan nopeasti valmiiksi ja se oli siinä. Foodwest on ennakkoluuloton toiminnassaan ja valmis nopeisiin, kokeileviin sykleihin. Siksi halusimmekin heidät kumppaniksemme, sanoo EntoCuben markkinointipäällikkö Jonas Aaltio.

Suuria järjestelyjä ötökkätuotanto ei lupamenettelyihin perehtymisen jälkeen vaatinut Foodwestillakaan.

– Evira julkaisi marraskuun alussa ensimmäisen ohjeistuksensa (Hyönteiset elintarvikkeena, Eviran ohje 10588/1), jonka mukaan toimitaan, Kehityspäällikkö Kaisa Penttilä.

SUOMI ON EDELLÄ MUITA

EntoCube aloitti työn hyönteisten kanssa jo vuonna 2014 kehittämällä teknologiaa hyönteisten viljelyyn. Yrityksen tavoitteena on juurruttaa hyönteisruoka osaksi länsimaista ruokakulttuuria. Samalla yritys katsoo kauemmas ja tekee aktiivista yhteistyötä muun muassa NASAn kanssa visioiden hyönteisruuan viljelyä Marsiin ja Kuuhun.

– Jatkamme edelleen konttifarmiratkaisujen parissa, mutta nyt panostamme entistä enemmän myös lähimarkkinoille ja ruokatuotteisiin. Suomi on Euroopan hyönteisruokamyönteisin maa: tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista on valmiita kokeilemaan hyönteisiä ruuaksi, kun vastaava luku vaikkapa Saksassa on 25 prosenttia, Aaltio kertoo.

EntoCube toi ensi markkinoille kaksi syötävää hyönteistuotetta: Sirkka-granolan lisäksi chilimaustetun Sirkka-snacksin. Suunnitelmissa on laajentaa valikoimaa.

– Esimerkiksi jauhomato on suosittu maailmalla. Samoin kuhnurin toukat kiinnostavat ja niitähän heitetään mehiläistiloilta tällä hetkellä tonneittain roskiin. Ehkä pian raakapakasteetkin käyvät kaupaksi, kun hyönteisiä opitaan käyttämään ruuanvalmistuksessa. Toisille taas jauhettu muoto voi olla helpompi lähestyä, Aaltio kaavailee.

Syötäviä lajeja 2 000

► Syötävät hyönteiset tarjoavat kuluttajille vaihtoehdon, jossa yhdistyvät ekologisuus ja ravintoarvot.

► Hyönteiset tarvitsevat elääkseen murto-osan tilasta, rehusta ja vedestä moniin muihin tuotantoeläimiin verrattuna.

► Lisääntymistahti on huikea ja farmi voi sijaita vaikka teollisuushallissa.

► Maailman ruoantuotannosta 30–50 prosenttia on ruokahävikkiä, jota hyönteiset voisivat käyttää rehuna kasvaakseen.

► Proteiinipitoisuuden lisäksi hyönteisissä on hyvä rasvahappokoostumus ja runsaasti rautaa.

► Syötäviä lajeja on noin 2 000, joten makuvivahteita ja potentiaalia löytyy valtavasti.